ADHD ja ratkaisukeskeinen valmennus kirjasta voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja

Luin L. Mannström-Mäkelän ja K. Saukkolan Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirjan, joka on suunntattu kaikille myönteisen elämänhallinnan tukemistyötä tekeville (valmentajille). Kirjoittajat ovat työskennelleet adhd-henkilöiden kanssa soveltaen ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä.Kirja keskittyy lähinnä adhd ja add-henkilöiden taitojen, itsetunnon ja aktiivisen myönteisen elämänpolun vahvistamiseen. Kirjassa olevat ratkaisukeskeiset menetelmät soveltuvat myös mm. päihde- ja mielenterveyshaasteiden kanssa painivien ihmisten tukemiseen. Kirjaa voi lukea niin valmentamisen näkökulmasta, elämänhallintataitojen vahvistamisen näkökulmasta kuin neuropsykiatrisisten henkilöiden tuen tarpeen näkökulmasta. Kirja lisää tietoa adhd:sta, voimaantumisen prosessista kuin eettisestä ja arvostavasta työotteesta. Kirjassa on runsaasti lähteitä lisätiedon etsimistä tukemaan.



Jotta valmennus tuottaisi hyviä tuloksia, valmetajien ja yhteistyöverkostojen tulisi tietää riittävästi neuropsykiatrisista häiriöistä. Se lisää ymmärrystä sekä ihmisen näkemistä ongelmien sijaan. se myös lisää mahdollisuutta yhteisen kielen luomiseen, koska adhd-ihminen tulee vuorovaikutukseen omalla tavallaan. Häntä voisi verrata turistiin vieraassa maassa, jossa kulttuuri ja kieli ovat vieraita. Kaikki meistä tuntee iloisiä sählääjiä, energiapakkausksia, moottoriturpia, sekä laikuuteen ja saamattomuuteen taipuvia ihmisiä. Suomessa elää arvioidusti yli 200000 henkilöä, joiden tarkkaavaisuuden ja toiminnansäätelyissä on ongelmia. Näiden ihmisten todellisuus on rakentunut usein siten, että negatiivista palautetta on tullut niin perheeltä, koulusta kuin työpaikaltakin (jos sellaista on). Tämä palaute on rakentanut heidän käsityksestään itsestään ja omasta osaamisestaan. Ilman hoitoa ja kuntoutusta päihdekäytön, rikollisuuden ja syrjäytymisen riskit kasvavat.



Ohjaukseen ja valmennukseen tulevilla ihmisillä on vaikeuksia jo päivittäisten tehtävien suorittamisessa ja mitä enemmän vastuuta (esim lapsista) tulee, sen haastavammaksi käy hoitamattoman adhd/add henkilön arjen- ja elämänhallinta. Kirjassa kuitenkin elää toivon sanoma. Adhd ei ole peikko, joka pitää häätää - vaan siinä piilee myös yhteiskunnan kannalta eteenpäinvieviä ja rakentavia ominaisuuksia. Adhd-henkilö on energinen, katsoo asioita uteliaasti innovatiivisista näkökulmista ja on loistava innostaja. Kun ihminen saa uusia näkökulmia, uskoa omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä sekä oppii pilkkomaan tavoitteita pienemmiksi mahdollisiksi askeliksi, elämässä vahvistuu myönteinen tarina - ongelmista huolimatta.



Valmennuksen tavoitteena on alkaa kääntää ihmisen tarinaa itsestään ja omista taidoistaan ja tulevaisuudestaan. Valmennus toimii osana neuropsykiatrista kuntoutusta, jonka kokonaisvaltainen tavoite on ttukea ihmistä hyväksymään itsensä ja alkaa etsiä uusia vaihtoehtosia rakentavia toimintamalleja. Ja tehdä se sovinnossa ympäristön kanssa. Valmentajan tehtävänä on inspiroida asiakasta muutokseen. Valmentajan roolim liikkuu tasavertaisuuden, asiantuntijuuden ja avoimen tilan (nk. tyhjä pää) välillä joustavasti. Valmentaja työskentelee aktiivisesti myös suhteessa henkilön muuhun verkostoon nähden mm. varmistaen tiedon kulkua ja samansuuntaisia tavoitteita. Toki eteen tuklee tilanteista, jossa valmennus ei ole oikea-aikaista- eikä valmentaja voi auttaa asiakasta. Tavoitteena on kuitennkin päästä nk tosiasiakassuhteeseen, jossa asiakas ja valmentaja ovat yhdessä määritelleet hoidon ja tapaamisten tavoitteet. Asiakas on aktiivinen ja motivoitunut.

Kirja tarjoaa erilaisia lähestymistapoja valmennukseen ja hyvän asiakassuhteen syntymiseen. Olenniasessa roolissa on kuuntelu sekä avoimet kysymykset. Kun asiakas tuntee tulleensa kuulluksi ja puhuneensa olennaisista asioista, on mahdollista alkaa kääntää ongelmapuhetta tavoitepuheeksi. Kielellä on suuri merkitys. Asiakas on asiantuntija ja kieli, jota hän käyttää, on tiedostettava. Valmentaja on aidosti kiinnostunut asiakkaasta ja valmennuksessa keskitytään taitoihin ja kykyihin. Tämä ote ei estä puhumasta vaikeuskista ja ongelmista, koska negatiiviset asiat ovat yhtä totta. Ongelmat tuovat realismia valmennukseen ja auttaa näkemään sen, mitkä niistä ovat käännettävissä tavoitteiksi ja mihin ongelmiin voidaan vaikuttaa esim suhdetta muutettaessa (hyväksyminen). Elämässä tapahtuu paljon erilaisia asioita, ja se mihin huomiota kiinnittää kasvaa ja vahvistuu. Valmennuksessa on tärkeää määritellä se tavoite, jota kohti edetään. Tavoite saa muuttua matkan varrella, mutta sen pitää olla selkeä kummallekin osapuolelle. Kirjassa avataan myös ryhmävalmennuksen ja vertaistuen etuja.

Kirjassa avataan erilaisia menetelmiä kuten tarinallisuuden hyödyntämistä, arvostavaa haastattelua (appreciative inquiry), palautteen antoa (hampurilaismalli), omien oppimistyylien tiedostamista sekä mm keinoja sosiaalisten suhteiden luomiseen.

Kirja toimii hyvänä käsikirjana asiakassuhteiden ohjaamiseen ja oman valmennusosaamisen vahvistamiseen. Suosittelen lämpimästi!