Ryhmäpalaveri 28.4.2011

- Keskusteltiin valmennuksista; Maija ja Petra olivat tehneet ulkopuolista valmennusta ja jakoivat kokemuksiaan
- Jaettiin valmennusparit:

Petra valmentaa Johannaa 3 krt, á 2h
Petra valmentaa Veeraa Skype 2 x 2h

Riku valmentaa 2 krt á 2h Maijaa
Riku valmentaa Neaa 3 x 2h

Johanna valmentaa Maijaa 3 x 2h
Johanna valmentaa 2 x 2h Rikua

Veera valmentaa 3 x 2h  Rikua
Veera valmentaa 2 x Johannaa

Maija valmentaa 3 x 2h Petraa, Skype
Maija valmentaa 2x 2h Neaa

Neea valmentaa 3 x Veeraa
Neea valmentaa 2 x Petraa

Valmentaja sopii tapaamiset valmennettaviensa kanssa toukokuun loppuun mennessä. Petra hoitaa tiedotuksen Marikalle päin.

Seuraava tapaaminen Krissen kanssa 11.5. klo 9.30

TOIMIVA PALAUTE ratkaisukeskeisessä valmennuksessa

PALAUTE

Mikä on palautteen tarkoitus?

• Jos kyseessä valmentajan antama palaute:
  • Toivottu muutos. Varmistaa etenemisen toivottuun suuntaan. Tarkoitus rakentaa siltaa toiseen suuntaan, ja saada oma tahto hallitusti läpi. Muutos käytöksessä?
  • Yhteistyöhakuista. Keskittyy toimintaan.

Mitä on kannustava palaute?

• Toimii hampurilaismallin mukaan.
• Mihin suuntaan toiminta lähtee palautteen mukaan suuntaamaan?
• Miten palaute vaikuttaa yleensäkin ihmisiin?
• Palautteen ei pitäisi olla neuvovaa, vaan enemmänkin ratkaisukeskeistä. Eli palautteen saaja voi oivaltaa itse toiminnan suunnaan ja palaute rakentaa näin jotain uutta.
  
  
  Kaikki tämä positiivisessa hengessä!!!!
  
  

Millaista on kriittinen, korjaava palaute ratkaisukeskeisessä työskentelyssä?

• Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä pitää olla tilaa myös kriittiselle palautteelle.
• Tulisi nähdä alkuperäinen tarkoitus, mikä toiminnan alkuperä ylipäätään on? Yleensä toiminnoilla on tarkoitus tuottaa mielihyvää itselleen, vaikka se olisikin muille vaikea ymmärtää.
• Kun vuorovaikutus toimii, voit tuoda työskentelyyn millaista palautetta tahansa.
• Palautteen aitouden vuoksi ei välttämättä tarvitse olla pelkästään positiivinen, vaan suhtautua myös kriittisesti.
• Mihin oma palaute kohdistetaan?
• Merkitystä on myös sillä, miten palaute annetaan (aika, paikka ja esim. s-posti) ja minkälainen on vastaanottokyky. → Palaute pitäisi tulla kuitenkin heti, että konkreettisuus säilyy.
• Korjaavan palautteen tarkoituksena voisi olla muutos heti.

Miten otan vastaan hyvän palautteen?

• Aito kiitos
• Oppimistilanne: valmentaja kehittää onnistumisen myötä toiminnalleen mallin
• Onnistumisen putki
• Hyvä palaute voi olla myös korjaavaa palautetta
• Konkretisoidaan onnistuminen, analysoidaan hyvät puolet (analysointiin pystytään, koska suhtaudutaan ulkokehältä asiaan)

Miten otan vastaan vastustavan ja kriittisen ryhmän/valmennettavan palautteen?

• Tulisi päästä ytimeen, mistä tämä johtuu?
• Omat tunnereaktiot tulisi tunnistaa
• Keskustelu ja kysymysten esittäminen
• Kritiikin tavoite – miksi ei haluta muuttua? Etsitään vastaukset siihen, mitä kritiikin takana on?
• Toimintaa muuttava sekin on: jos palaute on oikeutettua, valmentajan on pystyttävä muuttamaan toimintansa suuntaa

Millaisin keinoin selviän kovasta negatiivisesta kritiikistä?

• Jälkeenpäin vai siinä hetkessä?
• Oman tunnetilan kuuntelu ja tunteiden sääntely – yleensä valmentajan työminä.
• Analysoi syvemmin ja konkretisoi palaute
• Vuorovaikutustaidolla suuri merkitys
• Tilanteen jälkeen: opitaan tilanteesta ja analysoi palaute. Tämän perusteella omaa toimintaa voi muuttaa. Oma alkuperäinen tarkoitus tulisi tarkistaa.
• Jos pattitilanne: mahdollisuuksia ottaa toinen valmentaja avuksi tai jopa ehdottaa valmentajan vaihtamista.

Miten annat kriittistä palautetta?

• Hyvä palaute tukee aina onnistumista
• On huomioitava, mihin palaute liittyy.
• Huomioi tapa, jolla palaute annetaan.

Palaute on tosi tärkeää ja keskeistä esimerkiksi valmentamisessa, johtamisessa, tiimityöskentelyssä etc. Se ohjaa mitä teemme, miksi ja miten. Olemme yleisesti melko huonoja antamaan palautetta, mutta myös vastaanotto usein ontuu.

Palautteen pitäisi olla motivoivaa.

Kaikki vuorovaikutus vaatii palautetta, olipa kyseessä reaktiot, sanat, käytös tai toiminta.